UKK-reitti on pitkä vaellusreitti

Olen kävellyt UKK-reitillä vuosien mittaan usein lyhyitä osuuksia. Erään kerran aloin ihmettelemään miten ihmeessä Vuokatin matkailukartoissa, karttasovelluksissa ja maastossa olevissa reittimerkinnöissä on useita eroja. Siitä sain kimmokkeen selvittää todellisen UKK-reitin Sotkamon kunnan alueella. Myöhemmin olen selvitellyt muuallakin. Olen myös korjannut Openstreetmapista karkeimpia virheitä. Reitille vuosien mittaan tehdyissä muutoksissa on logiikkaa.

UKK-reitin historiaa (tulossa)

UKK-reitti Sotkamossa (tulossa)

  • Yleiskuvaus, ylläpitäjä
  • Merkintä, opasteet, varusteet, palvelut
  • Retkikartan puutteet

Maanselkä-Lappavaara (tulossa)

(Lisätään osuuden kartta)

Virallisesti Sotkamon osuus UKK-reitistä alkaa Maanselän aseman rajakivestä. Ensimmäiset reittimerkit löytyvät kuitenkin etelämpää Nurmeksen puolelta Saukontien tasoristeyksestä, jossa tie ylittää Vuokatin ja Nurmeksen välisen rautatien.

Reittikuvauksissa tulemme ehkä tulevaisuudessa näkemään, miten virallinen UKK-reitti ylittää radan tasoristeyksessä, josta reitti jatkuu huoltotietä pitkin aseman kohdalle. Tällä hetkellä reitti ylittää radan aseman kohdalla, mutta sääntöjen mukaan tässä ei voisi olla virallisen reitin virallista ylityspaikkaa.

Kuntien raja on rajakivellä. Rajakivellä on taukopaikka josta löytyy nuotiopaikka, pöytä ja infotaulu. Kiven päälle voi nousta portaita.

Rajakivi on muinaismuistolain 295/63 rauhoittama kohde. Infotaulun mukaan ”Maanselän kivi on merkittävä rajakivi. Kiven tarkka historia on edelleen jossain määrin arvoitus eikä kaikkien hakkausten merkitystä tunneta. Vuosiluvut 1680(?), 1684 ja 1767 viittaavat lääninrajaan. Läänin rajalla kivi seisoo tänä päivänäkin.

Ruotsin kruunut ja Venäjän ristit viittaavat todennäköisesti Täyssinän rauhaan 1595, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta. Vielä epävarmemman tulkinnan mukaan kivi olisi ollut myös Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajamerkki. Hakkaus N63 liittyy isojakoon, joka alkoi Kainuussa huomattavan myöhään, l800-luvun puolivälissä.

Maanselän kautta kulki ainakin l500-Iuvulta asti ”Karjalaisten suuri pohjantie”. Kulkuväylän alkupään on oletettu olleen Novgorodissa asti, ja tätä vanhaa kauppa- ja verotustietä pitkin kuljettiin Pielisen Karjalasta Ouluun. Per Brahe kulki reittiä kesällä 1639 ja kertoo Maanselän vedenjakajasta: Toinen virta (Kokkojoki) laski etelään lähteestä ja toinen (Rommakkojoki) luoteeseen pienestä järvestä (Kalliojärvi). Ne erotti toisistaan parin musketinlaukauksen (n. 500 m) levyinen maakaistale, jonka yli pääsi vetämällä veneen ojaa pitkin.

Kapeat latvajoet olivat kuitenkin hankalakulkuisia. 1600-luvulla Kainuuta kartoittanut Claess Claesson kirjoitti Suomen suontaipaleen (=Maanselän kiven) rajamerkin kautta kulkeneesta venetiestä ”kaikki Käkisalmen läänin venäläiset, jotka haluavat matkustaa kesällä Ouluun, ovat mielipuolia.” Luultavasti reittiä käytettiinkin nimenomaan talvitienä.”

Sotkamon historia -kirjan mukaan Maanselän asema oli Suomen vilkkain puutavaran lastausasema 1930-50 -luvulla. Komea asema rapistuu käyttämättömänä. Se on suojeltu, joten siirtäminen ei varmaankaan tulee kyseeseen ja kohtalona on mätäneminen paikalleen.

Maanselän asema, joka ei ole enää liikennepaikka.

Radan ylityksen jälkeen on lyhyt suo-osuus, jossa on pitkospuut. Ojaa ylittäessä tulee miettineeksi, miten tällainen kivinen liru on voinut joskus olla tärkeä vesitie. Suon jälkeisessä rinteessä on pitkät portaat ja loivat pitkospuut.

Yksi osuus rinteessä sijaitsevia portaita ja pitkospuita.

Reitti noudattelee Rommakkovaaran luonnonsuojelualueen reunaa. Sen jälkeen on useita pitkospuita. Pitkokset tahtovat jäädä vähäisen käytön vuoksi kasvillisuuden alle.

Pirttimäen autiotalon itäpuolella on polun vieressä kivillä vuorattu lähde eli kaivo. Valitettavasti viimeaikainen metsätyö on sotkenut paikkaa ikävästi.

Pirttimäen vanha kivikaivo.

Olikonahon taukopaikka löytyy metsäautotien laidalta.

Olikonahon taukopaikka.

Lampelan tilalla toimii Maanselän etappi, joka tarjoaa majoitus- ja kalastuspalveluita. Tarkasta aukioloajat netistä. UKK-reitti on linjattu tilan ja lammen pohjoispuolitse.

Lampelasta reitti jatkuu hiekkatietä pitkin valtatien liittymään, josta suoraan yli. Komulanlammen rannassa tulee vastaan aikaisempi Sotkamon ja Nurmeksen välinen maantie, jota pitkin reitti jatkuu pohjoiseen. Jonkin ajan kuluttua saavutaan Komulanlammentielle, jota pitkin pitää kävellä lyhyt matka vasemmalle, josta reitti siirtyy taas metsän kätköihin.

Lappavaaran korkein kohta on nimeltään Isokulju ja siellä sijaitsee romahtamaisillaan oleva näkötorni tai kolmiomittaustorni. Näitä näkee nykyään enää harvoin. 1980-luvulla niitä oli vielä runsaasti retkeilymaastoissa ja kiipesimme aina ylös, jos mahdollista.

Isokuljun näkötorni tai kolmiomittaustorni.
Lappavaara-Teerivaara-Rönkkö (tulossa)
Rönkkö-Vuokatti-Jäätiö (tulossa)
  • Geologiaa Vuokatissa
Ulkoilijoiden suosikkiosuus: Porttivaara-Vuokatti (tulossa)
Jäätiö-Naapurinvaara-Kyyhkysenvaara (tulossa)
Kyyhkysenvaara-Paakinmäki-Paltamon raja (tulossa)
UKK-reitti Paltamossa (tulossa)

Päivitetty 25.1.2023