Nuuksion kansallispuisto 30 vuotta

Kansallispuiston pyöreitä vuosia juhlittiin muutama päivä etukäteen Stenbackan mäellä. Kiitos Nuuka ry:lle tilaisuudesta ja tarjoiluista. Kiitos Metsähallitukselle mainion kansallispuiston ylläpidosta. Käytämme puistoa myös jatkossa!

Nuuksion kansallispuiston 30-vuotisjuhlassa oli hyvät tarjoilut.

Näkemiin Nepal

Kuukauden lomamatka on päättymässä. Tämä ei ollut ensimmäinen matka Nepaliin, joten hiukkasen pystyn arvioimaan muutoksia. Mutta jotkin asiat eivät muutu, esimerkiksi kansalaisten suhtautuminen roskaamiseen ja jätteisiin. Perheet menevät lähimetsikköön picnicille ja jättävät jätteensä sinne. Polkujen varsilla voi olla kymmeniä kuoppia, joihin jätteitä kerätään ja yritetään polttaa. Asutuilla alueilla joet toimivat kaatopaikkoina. Kun lapsi tulee ulos kaupasta, hän heittää paperin maahan vaikka vieressä on roska-astia.

Arvostan perinteitä. Ehdottomasti kannattaa unohtaa hetkeksi Thamel ja viettää aikaa Bhaktapurissa. Pääsylippu alueelle on voimassa 7 vuorokautta kunhan kertoo toiveesta lippuluukulla. Ehkä seuraavalla kerralla myös yövyn siellä. Thamelin kirjakauppoja ei kuitenkaan sovi unohtaa.

Shanta Lama maalaa mandalaa. Perinteinen käsityö on vielä arvossaan esimerkiksi Bhaktapurin vanhassa kaupungissa.

Käpyttelyn päätös

Helambun lenkki on kierretty, mutta jonkin verran vaisu olo siitä jäi. Toisaalta asiaan vaikuttaa vuoden 2015 maanjäristys, jonka vaurioittamien rakennelmien korjaaminen on kesken. Eikä tilannetta paranna vuoden 2021 kesän jokitulva, joka rikkoi siltoja, teitä ja rakennuksia valtavasti. Mutta niin ne ihmiset vain alueella sinnittelevät, hattu päästä.

Itse asiassa samana aamuna kun seitsemän jälkeen jo etenin polulla, oli Nepalissa jälleen maanjäristys. En huomannut sitä, kuten en myöskään huomannut lokakuun alun järistystä.

Helambu

90-luvulta muistan, miten Helambua mainostettiin trekkikohteena. Silloin se jäi kokematta. Pohjoisosaan sain pienen raapaisun muutama vuosi sitten. Nyt on käynnistetty laajempi tutustuminen. Kaksi päivää takana.

Eilen oli polulla hyvin rauhallista. Yksi pieni ryhmä tuli vastaan. Tänään oli vilkkaampaa. Matkailijat eivät kuitenkaan takaa polkujen pysyvyyttä jos paikalliset eivät käytä niitä vaan kävelevät teitä pitkin.

 

Kenkäkaupoilla

Eivät toisetkaan kengät kestäneet vaativilla poluilla raskaan repun kanssa. Pohjan liimaukset uhkaavat pettää molemmissa kengissä, kaikilla reunoilla. Päällinen ei kestä tikkuja. Palasin bussilla Pokharaan ja taas kauppoja tekemään. Jospa löytyisi länsilaatua. Se maksaa kolminkertaisesti normaaliin laatuun nähden.

Nyt on pyhäpäivä ja pyöräilijöiden määrä on suuri arkipäivään verrattuna. Matkailijoita on liikkeellä lainapyörillä. Joitakin paikallisia pyöräilyn harrastajia. Eniten kuitenkin kiertotalouden ammattilaisia, jotka keräävät metallia, pahvia ym. Heitä näkee paljon kaikkina viikonpäivänä. Kahdella kadulla on pyöräkaistat, mutta niitä käytetään pysähtymiseen, pysäköintiin ja varastointiin. Kaikki pyöräilevät ajoradalla.

Kaupunki herää pyhäpäivään.

Hyvän sään aikaan

Sadesää tai muuten heikko näkyvyys on vaivannut puolitoista viikkoa. Nyt parani juuri oikeaan aikaan. Olen majatalossa Kokhe Dadalla, noin 3300 m korkeudesta, Himalajan päävuorijonon eteläpuolella. Näkymät ovat hyvät.

Peak Finder sijoittaa valokuvaan myös huippujen nimet.

Majatalo on hyvä, mutta rauhallinen, sillä se sijaitsee syrjässä. Yöllä oli +9 astetta, mutta muhkean peiton alla oli mukavaa.

AAPA cottage, Kokhe Dada, ja Annapurnan vuoriryhmä.

Näitä näkymiä katselimme jo 1986 pohjoisemmalta kukkulalta.

Dhaulagirin vuoriryhmä

Toinen retki käynnistetty

Terveiset majatalosta 2400 m korkeudessa. Yö oli lämmin, nyt aamulla on sisällä 15. Kuun sirppi taivaalla, mutta alempana pilviä. Auringonnousua odotellessa.

Eilinen retkipäivä kävi läpi alueen, jonka karttanimissä on suurta epävarmuutta. Keräsin oikeat nimet paikallisilta. Alueen kautta kulkee aivan ihastuttava vesiputouspolku, joka uhkaa rapistua käyttämättömänä. Matkan varrelta ei löytynyt kotimajoitusta, joten kävelin ylämajalle saakka.

Lokakuu on retkeilyaikaa

Lokakuun retkestä on ensimmäinen vaihe ohi. Neljän päivän kävelyn jälkeen pitkäaikainen retkeilykumppani alkoi irvistämään. Työmaalta poimittu teräslanka ja varakengännauha olivat riittävät korjaamiseen. Kun vielä kengän kanta pysyi kiinni, pääsin muutaman tunnin kävelyn jälkeen alas laaksoon ja bussilla kaupunkiin. Nyt on uudet kengät hankittuna ja yksi päivä käveltykin kaupungilla.

Tämä on kaikkien liimojen ja muovien ongelma. Myös karttalaukun tarranauha alkaa irtoamaan ja pehmeän muovin liimaaminen vaatisi erikoisemman liiman. Ei löydy lähimarketista.

Kuvassa näkyy myös 1994 hankittu kuppi, josta pikakahvit, pikapuurot ym. voi nauttia. Toin mukana kaasukeittimen, sillä epäilin palveluita valitsemallani reitillä. Olin oikeassa, palvelut ovat niukat ja päivän aikana pitää valmistaa juomat ja ruoka itse. Pikakahvi ehti jo loppua. Kaasusäiliö löytyi kun kierteli jonkin aikaa liikkeitä. Vaikka lähden seuraavaksi suositummalle reitille, otan keittimen mukaan. Saahan pitää taukoa silloin kun lystää.

Loppukesän retki 2023

Tein yhdeksän päivän retken Tiilikkajärvelle, Rokualle, Manamansaloon, Paltamolle, Pudasjärvelle, Nurmekseen ja Vuokatille. Laadukas retki, säät suosivat, tapasin kivoja ihmisiä.